Textilmuseet
Avoinna tänään 12-19
Avoinna tänään 12-19
Textilmuseet

We knit for peace

Kudomme Rauhaa

Onko rauhan kutominen mahdollista?
Voiko itse muutoksen luomiseen tähtäävä pyrkimys todella johtaa johonkin?

Cirkus Cirkör loi näiden kysymysten pohjalta Knitting Peace -nimisen esityksen. Se on runollinen nykysirkuselämys, joka tarjoaa henkeäsalpaavaa artistisuutta lankojen ja lankakerien maailmassa. Ruotsin tekstiilipääkaupungin täyttäessä tänä vuonna 400 vuotta tekstiilikäsityön voima on keskiössä näyttelyssä, jonka lähtökohtana on Knitting Peace:n rauhansanoma. Tekstiilimuseo asettaa esille 16:ssa näyteikkunassa Boråsin keskustassa yli 100 kudottua työtä, jotka on lähetty Tekstiilimuseolle sekä Ruotsista että muualta maailmasta. Kiitämme kaikkia avustaneita! Ensi vuonna näytös Knitting Peace saatetaan esityskuntoon Boråsin kaupunginteatterissa yhteistyönä Cirkus Cirkörin kanssa, kunnianosoituksena käsityölle ja tekstiilikaupunki Boråsille.

Vanhan sananparren mukaan kynä on miekkaa voimakkaampi, mutta ehkäpä puikkopari voi olla yhtä voimakas? Ihmiset ympäri maailmaa osallistuvat paremman maailman luomiseen käyttäen käsityötä menetelmänään. Kysymyksessä voi olla rauha, väkivallattomuus, tasa-arvo, osallistaminen tai kulutusvastaisuus. Rauhanomainen käsityön kautta tapahtuva protestointi ja mielipiteiden ilmaus on ruohonjuuriliike, joka on saanut nimekseen käsityöaktivismi (Craftivism). Esitimme kolme kysymystä tähän näyttelyyn töitä lähettäneille: Miksi kudot; Mihin pyrit; ja Voiko rauhan kutoa? Vastauksiin voi tutustua sähköisessä luettelossa, jossa myös kerrotaan lisää käsityöaktivismista.

Maailmanympärysmatkallaan esitys on temmannut mukaansa monia, ja esiintyjät ovat tavanneet rauhankutojia, jotka ovat kertoneet töistään ja rauhan kutomiseen liittyvistä ajatuksistaan. Saatujen neuleiden määrä on ollut valtava ja osoittaa selkeästi, että sirkuksen, pyrkimyksen ja neuleiden yhdistelmä on kasvanut liikkeeksi, joka käsittää useita maanosia. Käsityön ja Knitting Peace -liikkeen kautta punoo käsityöaktivismi New Yorkin, Rosarion, Gironan, Albyn ja Säfflen yhteen Tekstiilimuseon kanssa.

Toivomme näyttelyn inspiroivan uskoa parempaan maailmaan, johon voimme sitoutua yhdessä muiden kanssa. Tai ehkäpä sormet alkavat yksinkertaisesti syyhytä kutomisen pariin? Tekstiilimuseon kotisivulta ja sosiaalisessa mediassa löytyy kutomisohjeita, vihjeitä ja tekemistä meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme.

”Luodessamme käsillä ja uneksiessamme sydämellämme saavutamme todellisen magian.”

– Betsy Greer, käsityöaktivismikäsitteen luonut sosiologi

We Knit for Peace on Tekstiilimuseon, Cirkus Cirkörin, Boråsin kaupunginteatterin ja Västra Götalandin alueen Hemslöjdskonsulenterna -organisaation välinen yhteistyö.

Neulottu teltta

Aino Ihanainen sirkusartisti ja Knitting Peace -esityksen neuletaiteilija

”Tilkkutäkki, sirkus, turvapaikka.”

Olen yhdistänyt neuleita, joita ihmiset ovat vuosien mittaan lähettäneet meille. Pienistä palasista kasvoi jotakin suurempaa. Eri-ikäiset, eri kansallisuudet, eri ihonvärit, eri neulekokemukset… Tässä ne yhdistyvät ja pyrkivät yhteiseen päämäärään.

Neulon, koska pysähdyn ja hengitän sen avulla. Käsien liikkeet ja puikkojen kautta kulkevat silmukat vievät minut mietiskelevään tilaan, johon huonot ajatukset eivät mahdu. Ja se on rauhan rakentamisen perusta; oma mieli.

Rauhankyyhkyt Ruotsin valtiopäiville

Brobyn Sticka för Fred -rauhanneulomisryhmä

Sticka för Fred on esimerkki aktivistiryhmästä, jonka pyrkimyksenä on parantaa maailmaa neulomalla. Ryhmä aloitti ”tavallisena neulomisryhmänä”, mutta Kööpenhaminan Knitting Peace -näytös vuonna 2014 motivoi heidät toimimaan eri yhteiskunnallisissa aktiviteeteissa. He ovat ottaneet kantaa pakolaiskeskuksen puolesta, osallistuneet näyttelyihin, järjestäneet opintopiirejä, luentoja ja käsityösisseilyä (neulegraffittia) yhdessä ABF:n ja Östra Göingen kunnan kanssa. Ennen kaikkea he kuitenkin neulovat valkoisia kyyhkyjä, mihin he saivat inspiraatiota joistakin Kööpenhaminan vetoomukseen lähetetyistä kyyhkyistä. Kyyhkyt lähetetään vaikutusvaltaisille ihmisille ympäri maailmaa pienenä rauhan ja sovun viestinä. Tähän mennessä yli 500 rauhankyyhkyä on lähetetty esim. puoluejohtajille, lähettiläille ja USA:n entiselle presidentille Donald Trumpille. Ja tässä näette joitakin 349:sta kyyhkystä, jotka näyttelyn jälkeen lentävät Ruotsin valtiopäiville!

Sticka för Fred on toimintansa kautta saanut kontaktin moniin sitoutuneisiin ihmisiin ympäri maailman. Facebook-ystävät Burmassa, Afganistanissa ja Filippiineillä ovat saaneet rauhankyyhkyjä, ja ryhmä saa kiitoskirjeitä hyvin odottamattomilta suunnilta. Eräs tärkeäksi muodostunut ryhmä on espanjalainen Harituz-organisaatio ja heidän Madejas contra la violencia sexista -hankkeensa (”Lankakerällä seksuaalista väkivaltaa vastaan”). Heidän neulottu, brodeerattuja viestejä välittävä kaulaliinansa matkustaa kaupungista kaupunkiin ja kasvaa jatkuvasti. Yhteistyössä Sticka för Fred -ryhmän kanssa on osia kaulaliinasta näytetty myös Ruotsissa ja näytetään nyt myös Tekstiilimuseon portaikossa.

Haluatko neuloa rauhankyyhkyn tai lisätä palan espanjalaiseen kaulaliinaan?

Tekstiilimuseon makerspace DIY -pajassa näyttelyn ulkopuolella on Knitting Corner -neulomisnurkkaus ja materiaalia, jotka auttavat alkuun. Sieltä saa myös vihjeitä useammista yhdistyksistä, joiden toimintaan voi osallistua.

https://stickaforfred.wordpress.com Linkki toiselle sivustolle.

#stickaforfred

#gentleprotesters

Muutoksen neulominen

Malin Vessby – Hemslöjd-aikakausilehden päätoimittaja

Tanskalainen taiteilija Marianne Jørgensen esitti muutama vuosi sitten vastalauseen, jonka kohteena oli Tanskan osallistuminen Irakin sotaan pukemalla panssarivaunun vaaleanpunaiseen lankapeitteeseen. Peite koostui yli neljästä tuhannesta käsineulotusta neliöstä, jotka ihmiset ympäri Eurooppaa ja USA:ta olivat tehneet. Tuhannet ihmiset manifestoivat vastarintaansa pehmeällä ja lämmittävällä langalla lisäämällä hitaasti silmukan silmukkaan.

Panssarivaunutapahtuma on luonnollisesti vain yksi erillinen esimerkki. Mutta totuus on, että neuleita käytetään usein tänään – samalla tavalla kuin muita käsitöitä – yhteyksissä, joiden tarkoituksena ei etupäässä ole maailman koristeleminen vaan myös sen muuttaminen. Maailmassa leviää jopa rönsyilevä liike: käsityöaktivismi. Sana koostuu käsityöstä ja aktivismista ja sen sateenvarjon alle mahtuu runsaasti eri pyrkimyksiä.

Esimerkkinä voivat olla neulojat, jotka kannustavat ihmisiä murtamaan kankeat käsityönormit ja neulomaan kveeristi hlbt-kysymysten valaisemiseksi. Tai sitten konsumerismia tai massatuotantoa vastustavat, jotka puoltavat tee-se-itse-asennetta toivoen, että jatkossa tuhlaisimme vähemmän luonnonvaroja. Laajalle levinneen iskulauseen mukaan ”Vallankumous on käsintehty”, ja se puhuttelee ehkä eniten niitä, jotka omistautuvat ”shopdropping”-toiminnalle. Se on näpistelyn vastakohta. Varastamisen sijaan kaupan hyllyille piilotetaan omatekoisia kapineita antamaan ajattelun aihetta, luomaan hämmennystä ja laittamaan kapuloita markkinakoneistoon. Ajatelkaapa vaikka verkossa olevia ladattavia neule- ja virkkauskuvauksia, joiden avulla voi itse virkata nimeltä mainittuja eksklusiivisia merkkilaukkuja. Siten ei tarvitse tukea köyhää työvoimaa riistäviä suuryrityksiä saaden kuitenkin samalla jotakin äärimmäisen haluttua. Toisena esimerkkinä on itseään silmukoilla ilmaiseva naisliikkeen osa. Heidän joukkoonsa luetaan Washingtonin aktivistit, jotka neuloivat ja virkkasivat kohtuja manifestoidakseen naisten oikeutta omiin kehoihinsa. Ja lopuksi – luonnollisesti! – hyväntekeväisyysseurojen pitkä perinne, jossa lämmittäviä neuleita lähetetään sodan runtelemille maille ja köyhille, vaikkei kyseistä liikettä tavallisesti lasketakaan käsityöaktivismin piiriin. Esimerkkejä on paljon.

Tavoitteet ja vaikuttimet vaihtelevat. Niiden yhteisenä piirteenä on juuri langan valitseminen muutokseen johtavaksi tieksi. Mutta jos kysytään, miksi juuri tämä erityinen materiaali on niin houkuttelevaa, vastaukset eroavat. Jotkut valitsevat langan yksinkertaisesti sen johdosta, että he tuntevat olonsa kotoisaksi lanka sormien välissä ja pitävät puikoilla neulomisesta. Heihin kuuluvat jotkut grafittineulojat, jotka kursivat neulegraffitin kiinni lyhtypylväisiin ja sillankaiteisiin.”Se on kivaa, ja haluamme ilahduttaa muita”, kuuluu toistuva selitys. Muut neuletägejä tekevät näkevät sen sijaan langan viestin kantajana. Heihin lukeutuvat esimerkiksi aktivistit, jotka haluavat pehmentää kaupunkikuvaa tai jotka haluavat suunnata kunnioituksen valon liian vähän arvostetuille ja usein naisellisesti koodatuille kokemuksille. Joskus he myös haluavat vahvistaa läsnäoloelämystä ja aktiivisia ihmisiä julkisissa tiloissa, joita muuten leimaavat suuresti markkinavoimat.

Tai kaikkea yhdellä kertaa.

Tanskalainen Marianne Jørgensen, jolla tämän tekstin aloitin, kuvasi myös langan väriä ratkaisevaksi neuloessaan panssarivaunua. Lankojen väri oli räikeän ruusunpunainen. ”Vastustamatonta”, sanoi Jørgensen ja antoi samalla kudonnan laadulle nimen siinä yhteydessä: ”Toisin kuin sota neule viestii kotiympäristöä, huolenpitoa, läheisyyttä ja harkinta-aikaa.”

Juuri hitaus ja harkinta-aika saatetaan joskus kokea puuttuvaksi nyky-yhteiskunnassa. Mutta silmukan hitaasti liittyessä silmukkaan neulojalle jää aikaa pohtia. Ja se tapahtuu niinkin yksinkertaisesti kuin langan ja parin puikon avulla – vastakohtana huipputekniikalle. Sen perustavanlaatuisemmaksi tuskin pääsee. Myös keskustelut ovat olennaisia – ne edustavat klassista menetelmää muutoksen saavuttamiseksi. Ajatelkaa, miten diplomaatit työskentelevät. Mutta hyvä keskustelu edellyttää ympäristöä, joka ei ole uhkaava. Usein langan ja neulomisen avulla työskentelevä amerikkalainen taitelija Lisa Anne Auerbach on kiinnittänyt huomionsa juuri siihen. Hänen villalangasta joitakin vuosia sitten neulomistaan ruskeista lapasista on tullut maailmankuuluja. Ne ovat muodoltaan klassiset. Mutta ruutujen, raitojen ja tähtien sijaan hän koristeli ne aikoinaan luvuilla, jotka kuvasivat Irakin sodassa kuolleiden amerikkalaisten määrää. Auerbach neuloi lapaset linja-autossa sodan aikana, minkä johdosta luvut eroavat kahden lapasen välillä, koska kuolleitten määrä nousi työn aikana. Ja juuri neulomisen ansiosta hän mielestään joutui usein keskusteluihin muiden matkustajien kanssa. Tekniikka on vastustamatonta. Monien muiden neuleaktivistien tapaan Auerbach hyödynsi käsitystä, jonka mukaan neulominen helposti käsitetään arkiseksi ja harmittomaksi. Ja yhtäkkiä kehkeytyi keskusteluja sodasta – ja rauhasta.

Juuri siten neulomista voi käyttää; tapana muuttaa maailmaa silmukka silmukalta. Tai kuten Auerbach itse muotoili ajatuksen: ”Kuluta vähemmän. Luo enemmän. Neulominen on poliittista. Aloita välittömästi.”